Koirakoulua

90-luvulla koiraa koulutettiin haalarit päällä. Miehellä oli aikaisemmassa elämässä iso bouvier. Bouvieryhdistys teetti jäsenilleen haalarit. ´Muisteltiin jo koirien taivaassa olevaa Igoria ja Mies vetäisi haalarit päälle:

Pyry on siirtynyt nukkumaan meidän kanssa yläkertaan.Aika hienosti menee jo yöt. Mies vie aamulla 5 jälkeen ulos. Ja sitten pentu vielä jatkaa uniaan. Me joululomailijat heräämme vasta puoli kymmenen jälkeen.

Pentu tottelee mukavasti tule, istu ja maahan käskyja. Namipalat on todettu hyviksi pontimiksi.

Kissa ei vieläkään bonjaa tota pientä vipeltäjää. Elisabettiä on lepytelty hirvenlihalla ja osansa on saanut koirakin.

Maahan

Pentu oppinut tulemaan luokse ja istumaan. Mies reenasi koiran kanssa temppu numero kolmosta. Maahan komennolla Pyrylle annetaan possuherkkua, pienen pieni palanen vain. Possuherkun teho on lähes sataprosenttista. Hhm... mikäs taika-aine tehoaisi miehiin ja lapsiin?

Elsukka-kissa ei vieläkään voi ymmärtää mikä ihmeen karvapallo on tänne meille muuttanut. Olemme kuitenkin taanneet kissuudelle ruokarauhan. Joulun tahdit lurittelee Blues-pukki.

Pannassa

Mies laittoi pari päivää sitten koiralle pannan. Nyt koira ei edes huomaa pantaa vaan antaa sen olla kaulassa. Tänään  pennulle laitettiin ekaa kertaa hihna ja Miehen mukaan hoimma meni loistavasti.

Joulun olemme viettäneet Saimilassa perinteisesti kinkku-laatikko-suklaa -linjalla. Pyry on mennyt mukavasti porukan mukana ja sylistä syliin. Pukin jaloissa pentu pyöri ja leikki pukin punaisilla rukkasilla. Kaiken riehumisen jälkeen taitaa koira olla aika sippi, sillä se vetäytyi tuonne nurkkaan koisimaan.

Possuherkkua

Hubertin possuherkku on sataprosenttista luonnontuotetta. Keuhkoa. Tummanruskeita kökköjä pussissa ja koira on ihan hulluna. Pyry nappaa herkut suuhunsa ja kipaisee nopeasti piiloon järsimään.

Kinkku on lykätty uuniin, tökkäsin lihaan digitaalisen mittarin. Se on etopeli, hyväksi havaittu jo marmelaadin teossa. Mies säätää uutta television kaukosäädintä, hommista ei tule mitään kun Pyry kiipeää syliin ja touhuaa omiaan. Pennun hampaat ovat naskalinterävät ja iskut salamannopeita.

On sitten reenattu kaulapantaa. Tietty punainen joulun kunniaksi. Yllättävän rauhallisesti meni reenit, possuherkun suosiollisella avustuksella. Kuvia olen tänne tuupannut mutta edelleen yllätysasettelulla. Itteänikin naurattaa, että noinko ne tohon asettu. Heh.

Pyryttää

Mies tuli juuri sisään, oli tehnyt lumityöt. Koirapyry nukkuu sikeitä nojatuolin takana. Poika oli uimassa ja tuli kuuden jälkeen kotiin. Pentu riemastui ja kaverukset laittoivat leikit pystyyn. Saivat aika mekkalan aikaiseksi.

Mies laittoi Saimilan talon etupihalle aidat. Nyt on turvallisempaa viedä pentua tarpeilleen.Ennen oili  pimeällä vaikea erottaa missä Pyry mennä viiletti. Nyt vintiö sentään pysyy hallitusti aitauksen sisällä. Muutaman kerran naapurin kissa (vajaan vuoden ikäinen) meinasi yllättää meidät kesken ulkoilun.

Elisabethin ja Pyryn tutustuminen tapahtuu todellakin vä-hi-tel-len. Ei näistä kahdesta koskaan ylimpiä ystäviä tule. On se meidän vanha lady sen verran kova luu.

Tässä muutama kuva eilisestä pallopelistä:

Kissa

Saimilan Elisabeth-kissa on päättänyt olla välittämättä koiranpennusta. Kissa tulee ruoka-aikaan alakerrasta yläkertaan maukuen äänekkäästi. Elisabeth syö ja poistuu arvokkaasti alakertaan, jossa on lattialämmitys. Pyryllä oli Paimion kodissa kaksi kissatoveria, leikkisä Heppu ja kirjava Omppu. Hepun kanssa pennut telmivät ja Heppu otti pentujen päät tassujen väliin ja antoi perusteellisen pesun. Usein kissapesun jälkeen Heppu ihan vain hiukan kurmoitti kynsillään pentuja.

Täällä on rauhallista juuri nyt sillä Pyry vetelee sikeitä Pojan vieressä lattialla ja Kissa pötköttää takkahuoneessa. Mutta nyt lähdetään kinkun ostoon.

Mittoja

Punnittiin pentu ja kohta se painaa 2 kiloa. Tätä vauhtia emon paino, joka on 5 kiloa, on kiritty pikavauhtia kiinni. Mies ja Poika kävivät ostamassa (varusteurheilua, voi ei) punaisen kantolaukun. Sitä on jo käytetty ja Pyry on siellä aivan mallikkaasti, ei reuhdo eikä rimpuile.

Pennun kasvun ihmettä voi katsoa näistä kuvista. Kuvien lisäämisessä olen vielä aika tumpelo, tuppaavat menevän sinne vaan ei tänne. 

Alimmassa kuvassa Pyry on ollut meillä muutaman päivän. Tästä kuvasta tuli kommentteja, että "rusakko" tai pieni "bambi". Syötävän suloinen kuitenkin.Mies on tuonut patjan olohuoneen lattialle ja on viikon nukkunut koiran seurana.

Potra poika

Pyry oli Ruskan pennuista isokokoisin. Taisi pitää puolensa emän nisillä ja ruokakupilla. Pennun ruokamaitti on mitä parhain. Tänään sille on annettu papanoita, makaroonilaatikkoa, raejuustoa ja peuranlihaa. Hyvin meni makarooniloota mutta aivan huimaa vauhtia kupista katosi liha. Kupinkin Pyryn nuoli putipuhtaaksi. Ruuan jälkeen pentu kannetaan ulos tarpeilleen. Kakkahommelit pikku pentunen on suvereenisti hoitanut ulkona.

Tässä muutama kuva vielä kun pentu oli Paimiossa. Ylimmässä kuvassa on Pyry Hallan kanssa kuonokkain.Seuraavassa kuvassa Ruska-emo tarkkailee touhuja. Arvon seurue Tytti-koira, Ruska-emo ja pennut vahtivat kasvattajaa, joka leikkaa kakkua.

Pyry tuli taloon

Lauantaina haimme Pyryn Munkkilasta. Matka alkoi haasteellisesti, oli kamalan liukasta ja asuntoautomme liukui ekassa ylämäessä. Mielessä kävi jo että pitääkö tässä lähteä vaihtamaan autoa. Paimioon päästyämme meitä kohtasi kävelyllä oleva sekalainen seurakunta: Pyryn kasvattaja oli tyttärineen ulkoiluttamassa Tyttiä (iso landsdeer) Ruska-emoa, sekä kahta vuohta Helgaa ja Olgaa. Lystikäs sakki totta tosiaan.

Kotimatkalle lähdimme illansuuussa. Saimme evästykseksi koiranpapanoiden lisäksi lääkärintodistuksen ja muutaman liuskan hyväksi havaittuja koirankasvatusohjeita.  Pyry nukkui melkein koko matkan Pojan päällä, sivussa ja vieressä. Taisi pentunen kaivata läheisyyttä Hämeenlinnan lähelllä pidimme pienen tauon ja koira pääsi pisulle.

Kotona Saimilassa meitä odotti Elisabeth-kissa, joka ei ainakaan näin aluksi kiinnittänyt mitään huomiota uuteen tulokkaaseen. Pyry pisti leikit heti pystyyn ja tälle ahmatille maistui myös kasvattajan antamat papanat. Mies toi alakerrasta patjan ja nukkui pennun vieressä. Aamulla kysyin, että miten meni yö.Vuorotellen tunti nukuttiin ja tunti leikittiin sanoi Mies. Tänään päivällä Pyry onkin ollut tapansa mukaan touhukas ja puuhakas. Voi sitä pienen koiran intoa! Söimme päiväruuaksi porokeittoa ja annoin sitä Pyrylle. Sepä oli koirasta taivaan mannaa. Pyry nuoli lautasen moneen kertaan. Iltaruuaksi tein hirvipaistia ja kyllä sekin maistui. Tätä kun kirjoitan niin näen koneen yli olohuoneeseen: siellä ovat unosilla sekä Mies että koira. Aika mukavaa elämää.

Paimion perheelle kiitos pienen pennun hyvästä kasvatuksesta. Meillä oli onnea kun saimme näin hienon koiran. Laitan tänne blogiin kuviakin, mutta nyt menen saunan lämmitykseen.

Koiralle peti

Konkurssi on kohta tulossa näitten koiratavaroiden kanssa. Mies on käynyt ostoksilla ja hommannut koiralle pedin. Peti on musta ja siinä on ruskeita tassunkuvia. Sitä ei voi vielä laittaa lattialle, sillä muuten Kissa menee ja valloittaa koko komeuden. Kissalla on oma kori pönttöuunin vieressä. Paikka on talon lämpimin. Koiraa odotellessa meinataan tehdä Pojan kanssa Strömsön ohjeiden mukaan marmeladimakeisia. Ollaan kerätty tarvittavia vimpaimia ja aineksia. Tärkein varuste digitaalinen lämpömittari sillä sokeria kuumennetaan välillä 140 asteeseen ja sitten 120 asteeseen. Ohjeen salaisuus on, että seosta ei sekoiteta vaan kattilaa ravistellaan. Jos sekoittaa menee soosit pilalle eli sokeri kristallisoituu. Meiltä puuttuu vielä viinihappo. Liivatetta mene koko hoitoon 20 levyä. Taidetaan saada kova sotku aikaiseksi.

Koiraunia

Poika näkee yöllä koiraunia. Hän leikkii unissaan Ruskan pentujen kanssa, lenkittää Pyryä meidän kotikadulla. Koira, koira, koira mitään muuta ei mahdu aivokoppa-ananakseen. Eilen kävimme ostamassa ruokakupit, kynsileikkurit ja talutushihnan. Olemme myös katsoneet valmiiksi pennun nukkumispaikan. Se on rauhoitettu alue, siellä pentu nukkuu unosiaan. Saimme tänään väliaikatietoja Paimiosta,:Pyry on nyt 1,3 kiloa, on kuulemma suurin pentu. On taitanut ruoka maistua. Keskiviikko, torstai, perjantai ja hip hei lauantaina haetaan Pyry meille!

7 päivää

7 päivää on víelä koiranpennun tuloon. Mies ja Poika kertaavat pennunhoito-oppaita. On aika liikuttavaa kun illalla sängystä kuulu Pojan äänellä:  "ei"  "hyvä poika"  ja  "tule tänne" . Ne reenaa virtuaalisesti ilman koiraa. Minäkin saan osani helmistä: opettele pentu tuntemaan oma nimi, älä lähde pennun perään jos se karkaa, lähde eri suuntaan ja tee itsesi houkuttelevaksi ja saa pentu palaamaan luoksesi. Kasvatusohjeiden tarkoituksena on että me kaikki toimisimme johdonmukaisesti ja yhteneväisesti pennun kanssa. Mies ja Poika kävivät vielä ostamassa sähköhuovan. Aikovat nukkua parit ekat yöt lattialla koiran kanssa. Juu ja panta on hankittu sekä erinäinen kokoelma leluja. Voisi se Pyry jo tulla!

Koiraesteitä

Saimilan punaisessa talossa on kolme kerrosta portaineen ja monta vaaranpaikkaa pienelle tulokkaalle.Tulin tänään illalla töistä ja totesin, että Mies oli ollut puuhakas. Vallan hienot rakennelmat olivat portaiden yläosassa.Olohuoneessa olivat tietsikan ja puhelimen johdot blokattuina puisten esteiden taakse.Taitava ja aikaansaava Mies oli ajatellut ihan kaikkea! Yläkertaan ja alakertaan johtavissa portaiden aukoissa olikin jo Pojan vauva-aikaiset esteet valmiina. Poika, kohta 11-v ei niitä taida enää tarvitse. Ovathan nyt Pyrylle valmiina odottamassa.

Pyry tulee taloon

Saimilan väki kävi sunnuntaina Paimiossa Munkkilan talossa. Ruska-koira oli saanut 4 pentua, jotka olivat Halla, Talvi, Lumi ja Pyry. Pienet koiranpennut olivat juuri heränneet unosiltaan ja olivat touhua täynnä. Varasimme Pyry-pojan meille, vaikka olisi mieli tehnyt ottaa ne kaikki suloiset karvaturveloiset!Pennun saamme kahden viikon kuluttua. Odottaminen on aika kovaa hommaa meidän perheen Pojalle. Jännää on myös miten 14-vuotias kissamme ottaa vastaan uuden tulokkaan.